Kun energiaa vapautuu meissä itsessämme, tuo se välittömästi lisää aikaa päivään.

Voit huomioida jo tänään ja huomenna, mihin kulutat jatkuvasti energiaasi? Mihin ajatuksiin käytät valtavan osan aikaa ja energiaa päivän aikana? Kun vapautat tuota energiaa, eli päästät siitä murehtimisen tai stressaamisen ajatuksesta irti, niin energiaa vapautuu välittömästi kaikkeen muuhun!

Usein se ei ehkä olekkaan aikamme joka ei riittäisi kaikkeen, vaan se onkin energiamme joka on jo niin hukkaan kulutettu, loppuun valunut, ettemme kykene hyödyntämään aikaamme niin kuin haluaisimme. Kun aivomme ovat jatkuvassa kuormituksessa ajatusten ja murheiden kanssa, emme kykene enää kohdistamaan huomiotamme tai sitä vähäistä energiaa mihinkään uuteen tai meitä inspiroivaan.

Kun oikein sukeltaa tähän aiheeseen, niin minussa herää tunne, että usein aikaa jopa saattaisi ollakkin, mutta emme oikein meinaa saada mitään aikaiseksi. Kun mielemme on niin täynnä kiireen ja murheen pyörittelemistä, ettemme oikein kykene edes tekemään mitään...

Joskus saatat jopa olevinaan tehdä kovasti kokoajan jotain, olla jatkuvasti työntouhussa ja ohimennen huomauttaakkin perheelle ja läheisille kuinka sinulla on niin kiire ja paljon kaikkea koko ajan. Mutta lopulta et ehkä saa edes juuri mitään oikein kunnolla tehdyksi. Kuulostaako ollenkaan tutulta? Joskus tätä on varmasti ollut jokaisella meistä jossain määrin... tai uskoisin ainakin näin.

Tällöin on varmasti ihan hyvä pysähtyä hetkeksi tunnustelemaan onko meidän mielemme itse asiassa vaan niin täynnä tekemättömiä töitä, omia ja toisten odotuksia sekä usein aivan kaikkea turhaa, että koemme siitä syystä ettei meillä millään riitä aika päivissämme ja koemme olevamme vielä enemmän ylikuormittuneita kuin oikeastaan olisimmekaan?

Usein jo, kun hieman raivaa tilaa mieleen ja siivoaa omia ajatuksiaan, niin tulee heti selkeyttä omaan olotilaan sekä väljyyttä päivään. Tuntuu todellakin että saa lisää aikaa päiväänsä, kun yllättäin monta kymmentä tuhatta, täysin turhaa ajatusta on siivottu ja mieli on rauhoitettu tähän hetkeen.

Tiesitkö sinä että asiantuntijoiden mukaan ihminen ajattelee keskimäärin noin 50.000 ajatusta päivässä. Joidenkin korkeimpien arvioiden mukaan jopa 80.000? Emme millään kykene muistamaan emmekä välttämättä edes tiedostamaan kaikkia ajatuksiamme, mutta siellä niitä vilisee, jatkuvasti.

Ja mietippä kuinka paljon näistä ajatuksia on täysin turhia...
Muistan lukeneeni jostain että 95% ajatuksista mitä päivän aikana mielessämme pyöritämme, on hyödyttömiä, tässä hetkessä täysin turhia. Ne ovat samoja ajatuksia kuin eilen, viime viikolla, vuosi sitten jne....

Kun todella mietit tätä, niin saatat tulla samaan tulokseen kanssani. Se kovalevy todella kannattaa ehkä joskus nollata.

Elämää ei ole pakko käyttää murehtimiseen, itselleen voi kirjoittaa paljon mukavamman tarinan. Alkaen tästä ja nyt.

Käännetään suu hymyyn ja hengitetään syvään. Elämä on lahja ja se kuinka sinä aikasi täällä käytät, on sinun käsissäsi :)

Ihanaa, ihanaa tätä hetkeä sinne!
Hymyile rakas, kaikki on hyvin tässä ja nyt.

Halein,
Jonna

Aivan kuin etenesimme automaattiohjauksella, tai jonkun toisen ohjauksessa... Kenen ohjauksessa sinä toimit, otat askeleita, teet valintoja ja etenet elämässäsi?

On aina hyvä muistuttaa itseään siitä että kaikki on tässä ja nyt, vaikka haaveilemme ja suuntaamme toki mielellämme myös eteenpäin elämässämme.

Jo mielen palauttaminen tähän hetkeen, läsnäoloon ja tähän missä nyt elämässämme olemme, tuo se meitä heti tietoisemmaksi itsestämme ja ikäänkuin palauttaa meidät fyysiseen kehoomme, toimimaan ja etenemään oikeasti sisältä ohjautuvasti.

Usein saatamme innostua myös jonkun toisen unelmista ja saavutuksista tai päätyä havittelemaan jotain minkä olemme itsellemme menestykseksi määritelleet. Useinkaan näiden kautta tai näistä käsin etenemällä, emme etene itseasiassa ollenkaan sisäisen ohjauksemme mukaan emmekä sinne suuntaan mihin meidän parhaaksemme oikeasti olisi.

Suuntaamalla kohti jonkun toisen unelmaa tai elämäntehtävää, emme päädy lainkaan sinne mikä syvimmiltään tarkoituksemme olisi. Tämä tuo vain usein riittämättömyyden tunnetta ja oma energiamme ja voimamme lipuu vain hukkaan. Emme oikein voi elää jonkun toisen unelmaa, ja odottaa kokevamme itse täyttymystä, onnellisuutta ja vapautta...

Minkä olemme määrittäneet itsellemme menestykseksi tai mitä kuvaa ympäristömme välittämät ärsykkeet meille syöttävät yleisesti Menestymisestä, vievät meitä usein myös elämään jonkun toisen elämää... kadotamme helposti itsemme ja yhteytemme siihen aidoimpaan, syvimpään totuuteemme.

Ennen kuin määrittää menestymisen itselleen, tai lähinnä jotta tulee vain tietoiseksi siitä mitä kohti on elämässään etenemässä, niin voisikin olla ihan hyvä tutustua itseensä hieman syvemmin.

Jotta pääsemme tutustumaan aidosti ja oikeasti itseemme, koen että luonnollisestikkin olisi ihan hyvä ottaa hieman etäisyyttä muihin ihmisiin, heidän määritelmiin ja odotuksiin sinusta.

Myös monesti seuratessamme nykyään toisten toimia niin tarkasti, kuin vahingossakin imemme itseemme heidän elämänsä tavoitteita, unelmia, saavutuksia ja tekemisiään.

Etenkin ennen kuin olemme oikeasti tutustuneet itseemme ja tiedostaneet rajat omien tavoitteidemme ja toisten tavoitteiden välillä saatamme huomaamattamme lähteä etenemään suuntaan mikä ei meitä itseämme eikä tehtäväämme palvelevaa ole lainkaan.

Kun käännymme hieman sisäänpäin, katsomaan ja kuulemaan sisäistä maailmaamme, saatamme todella yllättyä!

Joskus saatat huomata että sen sisäisen lapsesi unelmat ja sinun syvimmät, sielusi toiveet ovatkin aivan erilaisia kuin mitä kohti olet edennyt ja ajatellut elämässäsi edetä.

Mitä selkeämmäksi sisäinen maailmamme ja oma itsemme meille paljastuu, niin helpottuu sen sisäinen äänen ja ohjauksen kuuleminen toki valtavasti!

Kun alamme tuntemaan itseämme hieman paremmin, tunnistamme omat syvimmät toiveemme sekä erotamme näistä sen oman egon ja pelon äänen, voimme alkaa etenemään kohti niitä asioita mitä kohti korkein tarkoituksemme tässä elämässämme onkin edetä.

Toki voimme edetä aivan toiseenkin suuntaan, eikä siinäkään ole mitään väärää, silloin juuri se on tarkoituksemme tässä elämässämme, ja me voimme elämämme niin kohdata ja elää. Ei se sen huonompi valinta ole, se on vain erilainen.

Mitä syvemmin tunnemme aidon itsemme, mitä selkeämmin kuulemme sisäisen äänemme ja tunnistamme syvimmät toiveemme, voimme etenemällä kohti iloa ja rakkautta, edetä kohti upeaa täyttymystä ja unelmiemme elämää!

Puhun paljon siitä kuinka voimme itse luoda elämämme. Kuinka pystymme luomaan elämäämme asioita ja yksinkertaisesti me itse teemme elämästämme sen mitä se on. Me siis luomme itse elämämme, elämä ei vain tapahdu meille, vaan me todella itse vaikutamme kaikkeen mitä elämässämme tapahtuu.

Aivan kokoajan ja jatkuvasti vaikutamme siihen mitä seuraavaksi tapahtuu, omilla valinnoillamme, joilla on seuraukset ja lopputulokset. Myös tunteillamme ja ajatuksillamme kutsumme luoksemme juuri sitä mitä saamme.

Tiedän että tehtäväni tässä elämässä on toimia eräänlaisena herättelijänä ja ikäänkuin hieman ravistellakkin ihmisiä oikeasti kohtaamaan oma elämänsä, ja ottamaan vastuu omasta elämästään.

Siksi puhun täysin suoraan asioista mitkä ovat hyvin merkittävästi vaikuttaneet myös omaan elämääni ja muuttaneet oman elämäni suunnan kipuilusta, rakkauteen.

Minun tehtäväni ja eettinen velvollisuuteni on kertoa tästä ja jakaa näitä asioita tässä elämässä. Siksi teen sitä mitä teen, ja teen sen sillä tavalla kuin johdatus ja ohjaus siinä hetkessä pyytää. Tämä on se millä pystyn auttamaan ja oivalluttamaan sekä herättelemään juuri niitä oikeita ihmisiä, joiden kanssa minun on tarkoituskin toimia, jotta voimme yhdessä toteuttaa tässä elämässämme niitä asioita mihin tunnemme vahvan kutsumuksen.

Tehtäväni ei ole auttaa tai herätellä kaikkia ihmisiä unelmiensa elämään, vaan auttaa ja toimia yhdessä juuri heidän kanssaan joita minun tapani inspiroi ja joihin välittämäni viestit jollain tavalla resonoivat. Tämä on upean vapauttavaa!

Olen vain ja ainoastaan heitä varten, jotka haluavat yhdessä minun kanssani tässä elämässä luoda ja toteuttaa. Siksi haluan avoimesti toimia sisäisen kutsumuksen ja autenttisen ohjauksen mukaan, jotta juuri oikeat ihmiset minut löytävät, ja pystymme näin yhdessä luomaan jotain uskomattoman upeaa!

Kun olen oivaltanut miten elämäni tapahtumat tapahtuvat omasta luomisvoimastani, niin olen tullut toki paljon tietoisemmaksi ja tarkemmaksi "tilauksieni" suhteen.

Kun näen ja saan todistaa päivittäin tätä luonnonlakia, niin vaikuttaa se väistämättäkin asenteeseeni ja uskomuksiini elämää kohtaan. Nyt tiedän, ja voin luottaa siihen että kaikki todella tapahtuu syystä.

Ei ole sattumia, on vain tapahtumia joita joko tietoisesti tai tiedostamattammekin vedämme puoleemme sekä on tapahtumia, joilla on jokin syvempi merkitys ja jopa sielun tasolla sovittu tarkoitus tietyssä vaiheessa elämää tapahtua.

Ehkä juuri oman luomisvoimani oivaltamiseen, perustuu oma kivijalkani ja perusta pysyä rakkaudessa ja onnellisuudessa.

Olen hyvin tietoinen siitä mitä sisäisessä maailmassani tapahtuu, ja olen tietoinen kuinka valtavasti eri tunteita ja olotiloja minun ihmiskehossani onkaan. Nämä kaikki, aivan kaikki tunteet kuuluvat ihmisyyteen. Kaikki tunteet ovat aivan neutraaleja ja kaikki tunteet voi täysin hyväksyä. Ei ole mitään pahoja tai negatiivisia tunteita, ellemme itse niitä niiksi nimeä, on vain tunteita, joita tulee ja menee.

Kun pääset ymmärrykseen että sinä olet aivan muuta kuin mitkään tunteet mitä sinun ihmisyyteesi luonnollisesti kuuluu, voit hyväksyä nämä tunteet, antaa  itsellesi kaiken anteeksi ja palautua jälleen siihen kuka pohjimmiltasi olet. Syvä rakkaus ja onnellisuus.

Tunteillamme on usein tehtävänsä, ja niiden on hyvä antaa tehtävänsä tehdä. Ja vain kohtaamalla kaikki, aivan kaikki tunteet voimme ne hyväksyä ja niistä opetuksen oivaltaa. Myös kovin kipeätkin ja syvälle piiloon painetut tunteet, on tärkeää antaa nousta itselle näkyviin. Kun hyväksymme, annamme anteeksi itsellemme ja myös muille sekä päästämme irti. Voimme palata jälleen tai viimein, siihen rakkauteen ja onnellisuuteen mikä sinun syvin olemuksesi on.

On vain kaksi vaihtoehtoa, Pelko tai Rakkaus. Se kumman milloinkin valitset, määrää sinun elämäsi suunnan.

Kun teemme asioita, työtehtäviä ym. pelosta käsin;
"kun on vaan pakko", "on maksettava se ja se ja saatava siihen ja tuohon nyt rahaa", "kun muutkin alallani mainostavat ja tekevät niin paljon kaikkea, niin minunkin pitää tehdä enemmän ja enemmän", "Minunkin on edettävä tuonne suuntaan mihin muutkin menevät", "En minä voi tehdä muuta työtä, tai sanoa mitä oikeasti tarkoitan ja haluan", "En kuitenkaan onnistu", "Mutta kun...." "Mistä se raha ja elanto sitten tulee".

Nämä kaikki ovat pelosta lähtöisin olevia ajatuksia. Kun teemme tältä pelon pohjalta ja tästä syystä asioita, ajaa se aina väistämättä meitä uuvuksiin. Tällöin puskemme, teemme väkisin. Emmekä lopulta pääse mihinkään. Asiat eivät vaan lähde rullaamaan... ideat eivät ota tuulta alleen. Tämä ei vain onnistu... Päädymme yhä uudelleen stressin, riittämättömyyden ja katkeruuden kierteeseen.

Kun teemme asioita mitkä saavat sisimpämme tanssimaan, kaikki sisuskalumme hymyilemään ja sydämemme loistamaan. Tällöin teemme asioita kepeydellä, ilolla ja seuraamme sisäistä kutsuamme. Tällöin asiat tapahtuvat kuin tanssien, asiat soljuvat ja virtaavat kuin täysin itsestään eteenpäin! Ilman puskemista tai väkisin yrittämistä. Ja tämä jos mikä vahvistaa sisäistä onnellisuutta, aitoa rakkautta ja täyttymystä sinussa. Ja rakas ystäväni, voin kertoa, että tällöin myös se raha ja runsaus seuraa mukana! Näin se vain on.

Mitä sitten tehdä tai huomioida jotta pysyisi vahvemmin rakkauden ja onnellisuuden tasolla?

Suosittelisin tutustumaan ensin oikeasti itseensä. Kuka ihan oikeasti pohjimmiltasi olet? Ilman titteleitä, vaimoutta, äitiyttä, ilman rooleja tai ihannoimiasi esikuvia tai pyrkimystäsi olla jotain. Se, mikä sisälläsi on totta, mikä sinua itseäsi aidosti kiinnostaa ja kiehtoo? Ilman että mietit mikä näyttää muille joltain, mikä on hienoa tai mitä haluat muille näyttää tai millaista kuvaa itsestäsi antaa. Rakas, aivan tämän kaiken alla piilee se jokin mikä sinua aidosti inspiroi, sen ei tarvitse näyttää joltain, eikä olla mitään kenellekkään muulle. Se on ainoastaan sinulle äärettömän merkityksellistä ja ilahduttavaa.

Kun teet enemmän ja enemmän asioita itseäsi varten, et miellyttääksesi toista, et näyttääksesi joltain, et luodaksesi jotain imagoa tai kuvaa itsestäsi. Vaan asioita aidosti itseäsi varten, alat huomata hyvin pian täyttyväsi valolla, rakkauden ja onnellisuuden hehkulla. Tämä alkaa loistaa sinusta myös ulospäin ja välität aivan valtavan ihanaa lämpöä ja positiivisuutta ympärillesikin.

Tämä ei tarkoita ettetkö voisi tehdä myös toisten hyväksi asioita, tämä tarkoittaa sitä ettet sivuuta itseäsi tehdessäsi asioita toisille. Huomioi ensin oma sisäinen totuutesi, sisäinen tarpeesi ja toiveesi. Täytä oma sisäinen onnellisuutesi ja rakkautesi itseäsi kohtaan, jotta voit itsestäsi ja sisäisestä täyttymyksestäsi vasta oikeasti toisille jakaa ja antaa.

• Mitä vahvemmin elät sisältä, syvimmästä olemuksestasi ja totuudestasi käsin; itseäsi, toisia ja korkeinta palvellen, sitä pysyvämmin elät onnellisuudessa ja rakkaudessa.
• Mitä vahvemmin elät hetkessä, läsnäolevassa hetkessä, ilman mietteitä menneestä, ilman murhetta tulevasta, vain tässä ja nyt. Sitä vahvemmin elät pysyvästi onnellisuudessa ja rakkaudessa.
• Mitä vahvemmin hyväksyt asiat ja tapahtumat elämässäsi, vastustelematta, uhriutumatta ja katkeroitumatta; kohtaat elämäsi tapahtumat ja ymmärrät niiden tarjoaman opetuksen sekä otat vastuun omasta elämästäsi, sitä pysyvämmin elät onnellisuudessa ja rakkaudessa.
  

Entä jos kaikki mitä on ja olemassa olla voi, olisikin jo tässä ja nyt...
Mitä silloin odottaisit, ja miksi sinä silloin odottaisit?

Otsikon voi käsittää hyvin monella tapaa, ja juuri näin sen käsitämme mikä sisäinen ymmärryksemme ja totuutemme on. Mikään mitä koemme ei ole sitä mitä se on, se on sitä mitä me uskomme sen olevan.

Tiedän että se voi kuulostaa hyvin pelottavaltakin, ettäkö kaikki mitä on, olisi juuri tässä, ja juuri tätä mitä on, aina ja ikuisesti? Joku voisi kokea, että ei kaikki millään voi olla tässä ja ainiaan tätä, täytyyhän tulossa olla jotain parempaa...

Mutta tällöin, jos ymmärrämme tämän näin, elämme usein jatkuvassa puutoksessa.

Voimme ajatella tätä niin että syvin toiveesi elämässä ja suurin unelmasi ei koskaan todella ole mikään ulkoinen tai materiaalinen asia.

Tai niin kauan kun on, elät puutoksessa jatkuvasti. Janotaksesi jotain uutta, jotain lisää, jotakin mikä täydentäisi sinut, jotakin mikä toisi merkitystä, jotakin mikä toisi onnea ja vapautta...

Kun ymmärrämme että syvin toiveemme ja suurin unelmamme on nimenomaan se jokin tunne sen materiaalisen ja ulkoisen asian takana, olemme aivan mahtavan timantin äärellä.

Voit etsiä epätoivoisesti koko elämäsi onnellisuutta, voit etsiä vapautta, merkitystä elämääsi ja täyttymyksen tunnetta, voit etsiä sitä loputtomasti, koskaan löytämättä sitä.

Tämän kaiken ratkaisee se hetki, kun oivallat että etsimäsi ei löydykkään ulkopuoleltasi. Oikeastaan sinun ei tarvitse edes löytää sitä mistään, sillä ei se hukassa ole ollutkaan.

Se on kaiken alla kokoajan, jatkuvasti, ja aina läsnä. Kaikkien kuorien, uskomusten, egon epäilyjen ja ahneuden takana. Kun tiputat, lasket kaiken muun alas, ja vain hellität, niin on etsimäsi juuri tässä ja nyt.

Kun päästät irti etsinnästä, kun lakkaat hamuamasta täyttymystä ulkoisista asioista, voit oivaltaa että sinussa on, ja sinä itse olet, se etsimäsi avain tähän lukkoon ja ongelmaan. Vain sinä voit itsesi täydentää ja vain sinä voit vapauttaa tuon ikuisen onnellisuuden, syvimmän vapauden, ilon ja täyttymyksen sisimmässäsi valloilleen. Vastaus ja ratkaisu ongelmaasi on sinussa, se on sinä itse, ja se on tässä ja nyt.

Se kaikki rakkaus ja onnellisuus mitä elämässäsi etsit, on sisälläsi.

Voit etsiä ja hamuta onnellisuutta ulkopuoleltasi, ulkoisista asioista, toisista ihmisistä, hamuta lisää ja aina vain enemmän jotta tuntisit täyttymystä. Silti koskaan todella löytämättä sitä mitä etsit.

Joku voi odottaa sen uuden vauvan, sen uuden työpaikan, sen lottovoiton tai uuden puolison tekevän viimein olomme kokonaisiksi, jotta voimme kokea täyttymyksen, onnellisuuden ja merkityksen elämässämme. Joku voi odottaa ja uskoa että sen uuden auton tai asunnon hankkiminen tuo tuon etsimämme onnen ja ilon, joku ajattelee että sitten lomalla tai eläkkeellä on viimein onnellinen, silloin on aikaa olla onnellinen, sitten ehtii nauttia elämästä... tai sitten viikonloppuna kaikki on hyvin hetken... Nimenomaan, hetken.

Niin kauan kun uskomme jonkin ulkoisen asian tekevän meidät onnelliseksi, niin kauan se onni ja täyttymyksen tunne on hetkellistä, aina katoavaista, kunnes taas janoamme lisää ja lisää jotain, jotta kokisimme hetken tätä onnea ja iloa.

Se täyttymys ja se onnellisuus mikä ei mene pois, on sisällämme. Se on sisällämme koko ajan, ja on aina ollut. Se ei löydy ulkopuoleltasi, ei mistään materiasta, ei mistään minkä koet helpottavan elämääsi nyt, se kaikki on hetkellistä helpotusta, hetkellistä nautintoa... kunnes jälleen hamuat jotain lisää, jotain uutta, jotain mikä toisi hetken merkityksen tunteen.

Se onnellisuus, se rakkaus mikä ei jätä, mikä ei mene pois. Se rakkaus mitä sisälläsi kannat ja mitä voit itsestäsi jakaa loputtomasti myös ulospäin, se rakkaus, täyttymys ja onnellisuus on tässä ja nyt. Sisälläsi jokaisessa hetkessä.

Elämäsi suurin toive, ei ole mikään materiaalinen tai ulkoinen asia. Se mitä pohjimmiltasi kaipaat, on se tunne mitä janoat tämän materian tai ulkoisen asian saavan aikaan. Se mitä haluat enemmän kuin mitään muuta, on aina sisäinen tila. Se ei koskaan ole ulkoinen, materiaalinen asia.

Oivallatko? Kun saat haluamasi ulkoisen tai materiaalisen asian, tunnet hetken sen upean täyttymyksen, tunnet hetken aikaa sen onnellisuuden ja rakkauden, tunnet hetken sen valtaisan ilon sisälläsi... Mutta vain hetken....

Jo viikon, kuukauden tai viimeistään puolen vuoden jälkeen alat taas hamuta jotain uutta, jotain mikä toisi sen nyt jo himmenneen onnen tunteen takaisin, mikä täydentäisi sinua, tekisi sinusta tärkeän, mikä toisi merkitystä... Janoat jälleen täyttymystä... ja tästä alkaa jälleen etsintä sekä stressin krooniseen kierteeseen palaaminen. Haluat jälleen jotain, mitä koet että sinulta puuttuu.

Kun ymmärrät että syvin toiveesi onkin rakkaus, toiveesi on usein jokin rakkaudesta lähtöisin oleva hyve. Se voi olla ilo tai syvä onnellisuus, rauha, luottamus, vapaus tai jokin muu tunne tai tila, mitä näistä ulkoisista tekijöistä hamuat. Kun ymmärrät että tämä sisäinen tila, on sinun suurin toiveesi, voit kokea täyttymyksen sisälläsi joka hetki, koko ajan. Se aito täyttymys ei mene pois. Se onnellisuus ei himmene eikä häviä, se on koko ajan läsnä, tässä ja nyt.

Niin kauan kuin uskomme jonkin ulkoisen tekijän olevan se, mitä elämässämme eniten haluamme, elämme usein jatkuvassa puutosenergiassa, mikä puolestaan lisää tutkitustikkin stressiä ja ahdistusta ihmisessä. Niin kauan kuin elämme halussa saada jotain enemmän ja jotain lisää, elämme puutoksessa ja  tulemme elämään puutoksessa aina.

Kun oivallamme syvimmän toiveemme olevan jokin tunne tai tila itsessämme, voimme tuntea tuota tunnetta juuri nyt ja antaa sen kasvaa sisällämme jatkuvasti. Kun tunnemme tätä täyttymystä, sinun suurinta toivettasi juuri tässä hetkessä, alkaa se kasvaa entisestään ja alkaa asiat myös ulkopuolellasi järjestäytyä vastaamaan tätä tunnetta, jotta se voi kasvaa yhä entisestään.

Itselleni on ollut aivan huikea oivallus myös se, että ei ole silti mitenkään väärin haluta myös ulkoisia asioita. On aivan ok haluta joskus jotain materiaalistakin, on aivan ok nauttia tässä elämässä kauniista asioista ja on aivan ok suunnitella puolison tai ystävän kanssa uutta lomamatkaa tai mitä vain mitä tässä elämässäsi koet että haluat tehdäkkään ja kokea!

Ei ole väärin siis siltikin nauttia elämän tarjoamista mahdollisuuksista kokea, nähdä, aistia ja tuntea. Kun vain ymmärrämme että emme tarvitse näitä asioita jotta olemme kokonaisia, emme tarvitse näitä asioita syvimpään onnellisuuteen ja täyttymykseen. Ymmärrämme että vaikka haluamme jotain, emme itseasiassa välttämättä tarvitse sitä lainkaan. Tällöin voimme tehdä päätökset, ratkaisut ja valinnat sisäisestä totuudestamme ja jo kokonaisesta täyttymyksestämme käsin. Emme tee näitä valintoja puutoksesta emmekä pelosta, vaan teemme ne rakkaudesta käsin.

Itselleni tämä oivallus on ollut todella elämää mullistava. Tämä syvä ymmärrys tästä sisäisestä toiveestani, kutsumuksestani, tästä sieluni toiveesta, on tuonut elämääni valtavan upeita asioita. Asioita mitä en edes aikaisemmin osannut toivoa.

Mitä vahvemmin elän ja teen valintoja tästä sisäisestä tunteesta ja syvimmästä rakkaudesta käsin, sitä helpommin myös ulkoiset asiat elämässäni järjestyvät.

Tämä on ollut aivan huikaisevan upeaa saada todistaa ja kokea, kuinka elämä järjestelee eteeni juuri sitä parasta mahdollista. On upeaa nähdä miten asiat järjestyvät aina ja jokainen kerta parhaalla tavalla. Minun ei tarvitse tietää mitä kautta tai miten tämä tapahtuu eikä edes sitä miten se lopulta tulee järjestymään, vaan aina riittää se että tiedän täysin varmasti ja rakkaudella kaiken järjestyvän ja luotan sisimmässäni sen järjestyvän juuri niinkuin parhaakseni on. Voin olla täysin luottavainen ja pysyä syvässä rauhassa ja rakkaudessa, sillä tiedän kaiken järjestyvän, aina ja jokainen kerta.

Näin elämä toimii. Kun emme anna pelolle tilaa, emmekä puutos ajattelulle tai pelosta lähtöisin oleville kielteisille tunteille valtaa, vaan pysymme rakkaudessa, luottamuksessa ja rauhassa. Niin järjestyy kaikki aina, ja jokainen hetki parhaalla mahdollisella tavalla.

Tälläkin hetkellä elän ihanan mielenkiintoista ja jännittävääkin vaihetta, kun en tiedä vielä itse lainkaan mikä tulee olemaan elämässäni tällä hetkellä pinnalla olevan aiheen ratkaisu. Tiedän aivan varmasti ja tunnen vahvasti sisimmäni kaiken olevan hyvin juuri tässä ja juuri nyt, tunnen täydellisen luottamuksen ja olen vahvasti omassa voimassani ja mielenrauhassani vaikka ulkoisesti muutoksia tapahtuukin.

Tiedän että ulkoisessa elämässäni on ollut kiinnikkeitä mitkä eivät täysin vastaa sisäistä tunnetilaani ja syvintä toivettani. Tätä kutsumaani "turhaa sälää" on ollut nyt riittävästi elämässäni, jotta sisäinen, syvin toiveeni on kirkastunut minulle entisestään. Nämä ovat siis ikäänkuin tehtävänsä tehneet, olen oppinut ja oivaltanut paljon. Tämä vaihe on tehtävänsä tehnyt, ja nyt siitä on ollut aika viimein päästää irti. Ja näin elämä alkoi sitä jälleen järjestelemään, juuri niinkuin parhaakseni on :)

Olen hyvin pitkään nähnyt jo täysin kirkkaasti oman sielun tehtäväni ja syvimmän tarkoitukseni tässä elämässä, mutta koen että sen syvimpään ymmärtämiseen tarvitsin tätä "turhan sälän" vaihetta. Nyt kun alkaa olla pyyhkiytynyt suurimmat pölyt ja turhat kiinnikkeet elämästäni, on edessäni vielä tämä yksi kiinnike, mikä muotoaan muuttaessa alkaakin palvella jälleen tehtävääni.

Tämä on valtavan mielenkiintoinen vaihe, ja nautin tästä hetkestä juuri nyt, ennen kuin se täysin ratkeaa. Tiedän sen kuitenkin jälleen ratkeavan juuri tähän hetkeen parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaikka muutosta ja tätä luonnollista elämänvirtaa tapahtuu, on aina kaikki silti tässä. Kaikki on hyvin tässä ja nyt... kaikki on, tässä ja nyt.

Jokainen meistä varmasti tietää ne päivät jolloin "aurinko ei paistakkaan". Kun sisäinen maailma tuntuu jotenkin harmaalta, väsähtäneeltä, synkeältä. Kun tunnemme olotilamme ja mielemme olevan maassa, eikä oikein innostaisi juuri mikään, ja on jopa vaikeaa olla muiden ihmisten kanssa, ettemme töksäyttele huonoa oloamme vain muille.

Mitä tälläisessä tilanteessa ja olotilassa normaalisti itse teet? Huomaatko toistavasi jotain tiettyä kaavaa tälläisissä tilanteissa, helpottaaksesi oloasi tai jopa pahentaen oloasi entisestään?

Mitä tälläisissä tilanteissa ajattelet ja kuinka sisäinen keskustelusi kulkee?
Miten puhut itsellesi sisäisesti, tai mitä ja miten se ääni päässäsi sinulle puhuu..?

Nämä päivät ja hetket milloin tunnemme tätä matalapainetta sisällämme, voivat joskus olla hyvinkin arvokkaita oivalluksien ja kasvun paikkoja.

Koen itse että kyse tällöin onkin siitä, kuinka päätämme suhtautua tähän "ilmaan" sisällämme tässä hetkessä...

Voi olla oikein hyvä oivaltaa myös että tälläisestä olotilasta ei tarvitse päästä heti eroon, tämä olotila ei ole paha, eikä ole väärin tuntea tämmöistä joskus.

Yksi mahdollisuus tai vaihtoehto tälläisessä tilanteessa on tunnustella sitä, että "Mikä tunne tämän olotilan takana on?".

Se mikä tämän olotilan takana piilee, voikin olla jokin tunne, syvällä sisimmässäsi. Joskus se voi olla pelko, se voi olla suru, kaipaus, ehkä kiireen aikaansaama stressi, riittämättömyyden tunne tai väsymys...


Itse koen että "puutos ajattelu" voi olla usein näiden päivien takana.

Puutos ajattelulla tarkoitan tässä tilanteessa sitä ajatusta joka lähtee puutteesta, ajatuksesta ja tunteesta että jotain puuttuu. Alitajuisestakin ajatuksesta että tarvitsisit jotain lisää, enemmän, parempaa... jotta tuntisit olosi täydemmäksi, onnellisemmaksi ja tyytyväisemmäksi. Jotta täyttäisit omat ja toisten odotukset...

Mutta takaisin tähän tunteeseen; minkä sinä tunnistat oman matalapaineisen olon takaa. Minkä tunteen koet syvimmiltään olevan tämän olotilan takana? Tai minkä ajatuksen huomaat aikaansaavan tämän tunteen sinussa?

Jo oivallus siitä että olotilan takana on jokin oma ajatuksesi, mikä aikaansaa jonkin tunteen sinussa, on usein aika valaisevaa! Eikö vain?

Kun pystyt nimeämään tunteen, annat sille luvan tulla näkyväksi ja kuulluksi. Kun hyväksyt tunteen, annat sille mahdollisuuden tuoda sinulle joskus hyvin merkityksellisenkin ja arvokkaan oivalluksen. Kun tunteelle antaa tilaa ja aikaa, alkaa sen voima vaimentua ja lopulta voimme siitä päästää irti. Voimme valita sen sijaan ajatuksiamme uudestaan, voimme valita ajatuksia jotka aikaansaavat positiivisempia tunteita sisälläsi.

Joskus siis voi olla oikein hyvä antaa tämän olotilan ja tunteen hetken velloakkin päällä ja antaa sinulle mahdollisuuden kaikella mielenkiinnolla tutkiskella ja tunnustella sitä opetusta tai oivallusta tämän takana.

Usein omilla valinnoilla voi tähän olotilaan kuitenkin helposti vaikuttaa, varsinkin silloin kun olet jo sujut tämän asian ja näiden olotilojen, tunteiden ja "ilmojen" kanssa mitä sisälläsi koet. Voit valita kiitollisuuden tästä hetkestä, kiitollisuuden kaikesta mitä sinulla on, mitä sinä olet ja kiitollisuuden siitä että sinulla on mahdollisuus valita ja vaikuttaa, sinulla on aina mahdollisuus valita. Jokainen päivä ja jokainen hetki elämässäsi, jokaisessa tilanteessa sinulla on mahdollisuus valita.

Kun päätämme herätessämme hengittää kiitollisuutta, hengittää rakkautta ja valitsemme ajatuksiimme kiitollisia ja positiivia ajatuksia, kannustamme itseämme ja kiitämme siitä että päivä tulee sujumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Niin voit uskoa että kun hymy huulilla ja rakkaus ja kiitollisuus sydämessä nousee ylös sängystä, niin yhä useammin huomaa auringon paistavan sisällään.

Ei aina, eikä jokaisessa tilanteessa, se on vain elämää ja jatkuvaa muutosta, ja juuri näin sen kuuluukin olla.

Mutta yhä useammin, helpommin ja nopeammin huomaamme pystyvämme luomaan elämäämme positiivisempaan, sisintämme ravitsevaan ja inspiroivaan suuntaan. Yhä helpommin voimme luoda ja tilata elämäämme asioita, ihmisiä ja tilanteita jotka kohottavat, kannustavat ja ilahduttavat meitä yhä suuremmassa määrin, ja huomaamme näiden positiivisten tunteiden mitä sisällämme kannamme vain kasvavan ja kasvavan ja laajentuvan entisestään.

Ilman pimeyttä ei olisi valoa, tarvitsemme molempia. Tarvitsemme toisiaan tasapainottavia vastakohtia elämässämme, jokaisella osa-alueella.

Mutta voit tuntea auringon lämmön, voit tuntea rakkauden, voit tuntea kiitollisuuden, sisälläsi juuri silloin kun haluat, juuri silloin kun niin valitset.

Valinta on sinun, valinta on aina, jokaisessa hetkessä sinun.