Luovuus. Jonna etsi jotakuta, joka kirjoittaisi mietteitä meditaatio- ja rentoutusohjaajan koulutusmatkasta vierasblogiin. Otin tehtävän vastaan, koska pidän kirjoittamisesta ja haluan oppia ilmaisemaan itseäni taitavammin kirjoittamisen kautta. Tämän tehtävän ansioista ”joudun” nyt kirjoittamaan ja näin ollen edistyn tässä tavoitteessa. Nuorena kirjoitin paljon runoja ja tarinoita, sitten tämä harrastus vaan jäi ja unohtui. Myöhemmin silloinen minäni ei kokenut enää olevansa kummoinen kirjoittaja. Löysin kirjoittamisen riemun uudestaan vasta vuosien jälkeen sen johdosta, kun sydämeni alkoi kipuilla ja aloin etsimään itseäni. Itsetutkiskelu, kuvitellusta minuudesta luopuminen voi olla kipeä ja rankka matka, mutta se todella vie tutkijan oman luovuuden ja rakkauden lähteelle. Sisimmästäni löysin taas sen luovuuden virtaavan voiman, joka nykyään suorastaan pakottaa ilmaisemaan itseään. Se oli pelolta piilossa. Koulutuksen toisen lähijakson yhtenä aiheena oli juurikin luovuus. Opin, että luovuutta on sekin, kun luo omaa elämää. Kaikki valinnat, se mitä puhumme ja miten puhumme, jopa se mitä ajattelemme, on osa luovuutta. Sillä vedämme puoleemme sitä mitä ajattelemme. Jos näin on, miksi kukaan haluaisi vahingoittaa itseään negatiivisilla ajatuksilla, jos siitä seuraa negatiivisia kokemuksia? Ei ole kuitenkaan helppoa tiputtaa pois opittuja tapoja ajatella tai omaksua uusia tapoja reagoida. Olen huomannut, että se vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja mielen kehittämistä. Itseäni auttavat mm seuraavat kysymykset: Miksi ajattelen tästä asiasta negatiivisesti? Ketä se palvelee? Viekö tämä asia minua lähemmäs sitä mitä oikeasti tahdon? Vai ohjaako pelko valintojani? Kului vuosia, kun en kirjoittanut, koska en uskonut olevani siinä tarpeeksi hyvä. Kului vuosia, kun en laulanut, koska uskoin olevani huono laulaja. Näitä uskomuksia oli paljon. Piilotin luovuuteni, hautasin sen oikein syvälle. Tajusin tämän ensimmäisen kerran silloin, kun kävin läpi ”elämän askeleet” – mielikuvamatkan, jonka tarkoitus on etsiä vastauksia siihen mitä minä olen nyt ja mitä 5 vuoden päästä. Mitä minä olen 10 ja 20 vuoden päästä aina vanhuuteen saakka. Mitä vaiheita ja asioita tähän matkaan mahtuisi? Silloin en löytänyt kiintopisteitä tälle matkalle. Tunsin kuitenkin olevani vanhuksena tyytyväinen elettyyn elämääni, mutta siinä välissä oli vain ikävuosia ja harmautta, jopa surua, kuin hortoilisin elämäni läpi eksyneenä. Olin siis luovuuteni kanssa todella jumissa ja tästä asiasta kovin ihmeissäni. Ymmärrän nyt, että yhteys sisimpääni oli silloin tukossa. Kun muutamia vuosia tuon kokemuksen jälkeen annoin minuuteni pudota pois ja sydämelleni luvan avautua, luovuus alkoi taas virrata sisimmästäni. Nykyään pystyn mielessäni helposti täyttämään nämä kuvitellut vuodet. Olen siitä hyvin kiitollinen, harmaus on poissa. Uskallan kirjoittaa, uskallan laulaa. Ja mikä tärkeintä, olen alkanut luoda elämääni siihen suuntaan, johon sisimpäni minua johdattaa. Mutta ensin sitä piti oppia kuuntelemaan. -Tiina
0 Comments
*Muokattu 30.4.2019 Olen löytänyt tähän hetkeen ihanat apukädet, enkä näin ollen juuri tässä hetkessä tarvitse enää apuvoimia! Kiitos aivan ihanista yhteydenotoista tähän liittyen. On upeaa nähdä kuinka paljon ympärillä onkaan ihmisiä jotka kokevat tärkeäksi jakaa tätä kaikkea hyvän ja rakkauden sanomaa eteenpäin <3 Nöyrimmät kiitokset rakkaat teille kaikille! Jatketaan ilolla ja rakkaudella hyvän tekemistä ja toteuttamista. Olen huomannut kaipaavani apua erilaisissa työtehtävissäni jo jonkin aikaa. Avunpyyntöä olen kuitenkin tunnollisena yrittäjänä siirtänyt ja siirtänyt... ja hoitanut kaiken yksin. Senkin uhalla että jälleen huomaan aikani ja energiani lipuvan liian moneen paikkaan ja asiaan yhtä aikaa. Tällä hetkellä suurin tarve olisi henkilölle joka kävisi sovituin aikavälein Halin sähköposteja läpi, vastailisi sähköpostien kysymyksiin ja päivittäisi mahdollisesti joskus hieman nettisivuja sekä vastaisi osittain sisällöntuotannosta. Olisi hyödyksi mikäli tietokoneen käyttö sujuisi mukavasti ja olet oma-aloitteinen, uusista ideoista inspiroituva ja erityisesti asiakaspalveluhenkinen koko sydämestäsi. Myös kaipaisin ajoittain ohjaus-apua meditaatio- ja rentoutusohjauksiin koulutuspäivien aamu- tai iltapäivään (n. kerran kuukaudessa) ja mahdollisesti muuta pientä mukavaa assarointia. Tämän henkilön tulisi olla siis valmis ohjaamaan itsenäisesti harjoituksia ryhmälle. Tämä voi olla toinen henkilö tai sama joka vastaisi nettityöskentelystä, mutta todella suureksi eduksi tälle henkilölle olisi se että hän olisi käynyt itse Meditaatio- ja rentoutusohjaajan koulutukseni joskus. Näin puhuisimme ikäänkuin samaa kieltä ja ymmärtäisimme vielä paremmin toisiamme sekä sinulla olisi jo kokemusta siitä mitä koulutuspäivät pitävät sisällään :) Tai vastaavasti olisit valmis ja halukas osallistumaan ennen työn aloitusta koulutuspäiviini mukaan oppilaana. Tärkeintä olisi aitous ja avoimuus sekä aito läsnäolo ihmisiä kohdatessa. On ehdottoman tärkeää että pystyt kulkemaan omatoimisesti Hopeaniemeen, missä koulutuspaikkamme tällä hetkellä sijaitsee. On tärkeää että kykenet oma-aloitteisuuteen, itsenäiseen toimintaan ja toimit puhtaasti sydämestäsi käsin. Työtunteja ja -tehtäviä minulla on tarjota vain muutamia tällä hetkellä kuukaudessa, joten aivan kuukausipalkoille sillä ei pääse. Työtunneistasi maksan toki palkan sovitulla tavalla. Suosittelen työtehtäviä henkilöille/ henkilölle, jotka todella aidosti ovat kiinnostuneet työtehtävistä kanssani ja jaamme samanlaisia arvoja. Etsin nimenomaan aivan erityisen ihanaa, autenttista ja omaa sisäistä ääntään kuuntelevaa tyyppiä! :) Olisitko sinä se tyyppi, tai tiedätkö jonkun joka olisi etsimäni? Tällä hetkellä suuntaan omaa energiaani koulutusteni lisäksi, tulevan kirjani kirjoitus projektiin. Tiedän että tämä tulee olemaan todella valtaisa synnytysprosessi, missä tulen tarvitsemaan nyt erityisesti tukea, ystävää ja apua. Haleja ja lempeitä keväpäiviä sinne sinulle,
<3 Jonna Tässä ensimmäisessä kirjoituksessaan Tiina kertoo hieman omasta elämästään ennen pysähtymistään sekä löytämisestään meditaation pariin. Ensimmäisen lähijaksomme jälkeen alkoikin Tiinan pohdinta jo omasta ohjaajuudesta ja mahdollisuudesta auttaa myös muita. Vieraileva kirjoittaja Tiina Tyhjyys. Joogasta tuli aina se hyvän olon tunne ja ilo.
Ihmetellen mieleni keveyttä lähdin aina iloisena joogaharjoitusten jälkeen kotiin. Olin saanut siellä maistiaisia mielen tyhjyydestä, mutta silloin en löytänyt kokemukselleni vielä sanoja. Aika ei ollut vielä kypsä. Joogaaminen jäi, kun rupesin opiskelemaan töiden ohella. Reilu kolmen vuoden urakka väsytti minut, en ymmärtänyt levätä, enkä vähentää töitä. Päinvastoin työn määrä kasvoi koko ajan ja luulin olevani korvaamaton. Painoin pitkää päivää, enkä edes ymmärtänyt, että olin uupumassa. Sinä jouluna satutin käteni ja ensimmäinen ajatus oli, että luojan kiitos, nyt saan ainakin viikon sairasloman. Olen yrittäjä, joten töistä poisjääminen ei ole usein se ensimmäinen vaihtoehto. Olin väsynyt ja onneton, tunsin kärsiväni. Silloin havahduin siihen ajatukseen, että kuka täällä kärsii? Kuka on minä? Mistä minä koostuu? Aloin etsiä vastauksia ja löysin pian meditaatio-opettajani, kenen avulla ”minä-harhani” alkoi murenemaan. Olin astunut henkiselle polulleni. Meditaatioharjoitusten myötä sain oivalluksia sisäisestä tyhjyydestä ja täyttymyksestä. Kärsimys alkoi hävitä hiljalleen, löysin sisäisen rauhan ja ilon. Pystyin taas asettamaan itselleni rajat. Ymmärsin, ettei työ ole se elämän tärkein juttu, ettei koko ajan tarvitse suorittaa ja että tarvitsen lepoa. Väsymys ja henkinen herääminen uusi täysin myös aistimaailmani. Näen nyt kaiken kirkkaammin ja syvemmin, olen päivä päivältä enemmän läsnä. Olen nykyään herkkä melulle ja äänille, rakastan rauhaa ja hiljaisuutta. Tämä ei tietenkään töissä aina toteudu, mutta nyt ymmärrän senkin, että jos ärsyynnyn, syy onkin taustamelussa. Sitten tuli Halin aika. Ilmoittauduin meditaatio- ja rentoutusohjaaja koulutukseen oppiakseni tästä aiheesta lisää. En vielä tiedä tuleeko minusta meditaatio-ohjaajaa, mutta meditaatioharjoitusten lisääntyessä elämässäni, on ajatuksissani yhä enemmän ja enemmän auttaa muitakin löytämään sisäinen rauhantilansa. Joten ohjaaja- ajatus ei ehkä olekaan niin kaukainen. Koulutuksen ensimmäiset lähipäivät toivat eteemme itsetutkiskelua. En välttämättä odottanut sitä, mutta koska viimeisen puolen vuoden aikana elämääni on tullut uusia velvollisuuksia, on hyvä tutkia lisää perimmäisiä motiivejaan tehdä asioita. Mikä on minulle tärkeintä ja hyvää tässä ja nyt. Kiitos Jonna, koulutuksen ansiosta näihin asioihin tulee väistämättä kiinnittämään vielä enemmän huomiota ja tulen raivaamaan arkeen entistä enemmän tilaa hiljentymiselle. -Tiina |
Blogi Arkisto
May 2021
KoulutuksetCategories |