Elämä on yhtä suurta muutosta. Jatkuvaa virtausta. Sanotaan, että mikään elämässä ei ole pysyvää, paitsi muutos. Miksi muutos silti pelottaa meitä? Miksi yritämme usein viimeisimmilläkin voimillamme uida muutoksen virtaa vastaan, pysyä paikallaan? Olisiko elämä helpompaa, jos antautuisi virran vietäväksi, hyväksyisi jatkuvan muutoksen?

Me emme saa täältä mukaamme mitään, kun jätämme tämän maailman. Lopulta menetämme kaiken, mitä meillä on. Se on elämän kiertokulkua, väistämätöntä virtausta. Tiedämme sen kyllä, ihan jokainen. Mutta usein emme halua sitä itsellemme myöntää, vaan piilotamme sen ajatuksen niin syvälle, ettei se häiritse jokapäiväistä elämäämme, arkeamme. Jotta voimme edelleen jatkaa kynsin hampain kaikesta kiinni pitämistä. 

​Pyrimme pitämään kiinni kaikesta mahdollisesta, ja mahdottomasta. Ajatuksista, asioista, ihmisistä. Statuksestamme, titteleistämme, nuoruudestamme, varallisuudestamme, intohimoistamme, lapsistamme. Pidämme kiinni myös sellaisesta, joka ei todella meitä palvele, kuten vihastamme, katkeruudestamme, traumoistamme. Kunhan ei vain tarvitse päästää irti, kestämme ne kyllä kantaa. Todellisuudessa tämä aiheuttaa meille valtavaa kärsimystä ja turhaa painolastia.

​Kun tiedostaa ja ennen kaikkea hyväksyy sen, että mikään ei pysy paikallaan, vaan kaikki muuttuu ja muuttaa muotoaan jatkuvasti, voi vapauttaa itsensä jatkuvasta kärsimyksestä. Voi tiputtaa valtavan painavan repun harteiltaan. Sen sijaan voi rakentavasti laittaa omat asiansa ja ongelmansa oikeanlaisiin mittasuhteisiin. Kaikkea, ja varsinkaan itseään, ei tarvitse enää ottaa kuolemanvakavasti. 

Joskus pelkäämme nähdä muutosta erityisesti itsessämme. Olemme niin takertuneita rooleihimme, tarinoihimme, traumoihimme, titteleihimme, että emme uskalla katsoa niiden taakse. Kuka minä olen, kun kaikki tämä riisutaan? Mitä jää jäljelle? Voi olla pelottavaa nähdä, että "minä" ei ollutkaan sisimmässään pankinjohtaja tai lapsena traumatisoitunut nykyinen narkomaani, vaan "minä" onkin alati muuttuva virtaava joki. Joki, joka ei koskaan lepää, vaan muuttaa muotoaan joka sekunti. Joskus hitaammin, toisinaan hurjaakin vauhtia.

Luonnossakin kaikki muuttuu jatkuvasti. Ei mikään lepää paikallaan, kaikki pysyy jatkuvassa liikkeessä. Lähde pulppuaa, meri aaltoilee, aamu vaihtuu päivään, päivä iltaan, syksy talveen, talvi kevääseen... Puut tiputtavat lehtensä syksyllä, jotta voivat luoda ne uudelleen taas keväällä. Vanha kuolee jatkuvasti luodakseen tilaa uudelle.

​Kun tämän todella itsessään hyväksyy, on se mahdottoman vapauttavaa. Ei tarvitse olla enää mitään ja toisaalta voi olla mitä tahansa. Voi olla jokainen päivä aivan uusi ihminen, ja hyväksyä sen. Joka ilta nukkumaan mennessään voi päästää irti ja joka aamu herätessään voi uteliaana kysyä itseltään, kuka minä tänään olen? Jokainen ilta jättää tilaa jollekin uudelle, joka herää eloon auringon noustessa. Kuin perhonen kuoriutuu kotelostaan, voimme mekin luoda itsemme uudelleen jokainen päivä. Mutta vain muutos voi sen mahdollistaa.

Rakkaudella,
​Susanna

Hyvin pian kirjan kirjoitusprosessin alettua, kirkastui jo se että kirja tulee olemaan ensimmäinen osa kolmiosaisesta kirjasarjasta HAPPY - LOVE - FREEDOM.

Tämä ensimmäinen osa on vahva kivijalka, alusta millä perusasiat luottavaisena lepää. Happy oli tärkeää saada luotua ensin, jotta pääsemme matkustamaan vieläkin syvempiin tasoihin ihmisyydessä ja elämässä.

Happy kirja avaa ihmisyyden sekä elämänkokemuksen peruselementtejä ja monelle hyvin tuttuja asioita jälleen eri kulmasta. Vaikka jotkut teemat ovat monelle hyvinkin tuttuja, on ollut ihana kuulla kuinka asiat ovat kolahtaneet, oivalluttaneet ja jollain tavalla kehollistuneet sekä uppoutuneet tajuntaan uudella tavalla kirjan myötä.

Kirjoitan tutuista ihmisyyden haasteista sekä ihmisen itsensä vaikutuksesta ja vastuusta omaan elämäänsä hyvin totuudellisesti, kaunistelematta. Tämä on itselleni hyvin luontainen tapa luennoida ja jakaa asioita eteenpäin. Monet oppilaat ovat kuvanneet tätä herättelevänä tapana tuoda asiat ilmi selkeästi niin kuin ne ovat, syyllistämättä kuitenkaan ketään. Näistä asioista on tärkeää pystyä puhumaan neutraalista ja hyväksyvästä tilasta käsin.

Kirjan yhdeksän lukua makustelee eri kulmista muunmuassa hidastamista, tietoisuuden laajentumista, ajattelun voimallisuutta sekä elämän totuudellista kohtaamista. Erilaiset harjoitukset sekä kysymykset ja tehtävät keventävät ja palastelevat tuhtia kirjallista pakettia.

Kirjassa on paljon lukijan kanssa keskustelevaa asioiden tunnustelua ja pohtimista eri kulmista, totuuden ja läsnäolon kautta. Kirja ei pyri kertomaan valmiita ratkaisuja eikä vastauksia, vaan herättelemään enemmänkin lukijaa itsessään pohtimaan ja kuulostelemaan vastauksia sisällään.

Keholliset asennot kirjassa tuovat mukaan ihmisyyden kokonaisvaltaisen näkemyksen. Ihminen koostuu kehosta, mielestä ja hengestä sekä kaikki nämä ovat jatkuvasti yhteydessä ja vuorovaikutuksessa. Kehon myötä pääsemme myös vaikuttamaan hermostoomme, sisäiseen tilaan sekä tunnelmaamme. Niin kuin ajatuksemmekin sijaitsevat koko kehossamme, niin myös kohtaamattomat tunteemme sekä traumamme pakkaantuvat tukoksiksi kehoomme.

Pääsemme asentojen myötä rauhoittumaan, syventämään hengitystämme sekä matkustamaan syvemmälle itseemme.

Kirjassa on muutamia rentouttavia asentoja lukujen sisällä, ja lopusta löytyy neljä erilaista yin jooga harjoitusta mitä voi kotona helposti toteuttaa, nauttien omasta ajasta ja lempeistä hetkistä joogamatolla.

​Elämämme perustuu hengitykseen. Kun fyysisesti synnymme tähän maailmaan, ensimmäinen asia jonka teemme on sisäänhengitys. Elämämme maallisessa ruumiissamme päättyy viimeiseen hengenvetoomme.

Hengitys on ihmiselle hyvin luontainen toiminto, mutta silti kadotamme usein luontaisen hengityksemme rytmin elämän pyörteisiin. Arjen kiireessä ja jatkuvan stimulaation maailmassa hengityksestämme tulee helposti pinnallista ja epäluonnollista. 

Mitä on Pranayama?

Pranayamaa pidetään usein hengityksen kontrolloimisena. Sana pranayama muodostuu kahdesta sanskritinkielisestä sanasta; prana ja yama. Prana viittaa elinvoimaan ja elinvoimaiseen energiaan. Se on siis elämänenergiaa, joka virtaa kaikessa elollisessa. Yama taas tarkoittaa kontrollia, hallintaa. Alun perin pranayama-sanan toisena kantasanana on kuitenkin ollut sana ayama, ja sen merkitys on huomattavasti syvempi kuin yaman. Ayama kuvaa pidentämistä ja laajentamista. Oikeampi määritelmä pranayamalle olisikin siis "elämänenergian pidentäminen ja laajentaminen".

Käytännössä pidentäminen ilmenee sisään- ja uloshengitysten välissä, joten energian kontrollointi tapahtuu siis oikeastaan silloin kun emme hengitä. Usein arjessa puhuessamme hengityksestä puhumme vain sisään- ja uloshengityksestä, vaikka tauot niiden välissä ovat aivan yhtä merkityksellisiä. 


Miksi Pranayamaa kannattaa harjoittaa?

Hengitystä voidaan pitää siis kehomme tärkeimpänä prosessina. Se vaikuttaa kaikkeen kehossamme. Luonnollinen ja syvä hengitys palauttaa ja vaikuttaa elintoimintoihin sekä hermostoon myönteisesti. Luonnollinen hengitys vahvistaa kehoa ja luo mielelle turvallisen paikan kehittyä. Kun sisäänhengitys on oikeanlainen, se hieroo sisäelimiä.

Pranayamaharjoitusten aikana vaikutamme hengityksen kautta kehossamme olevaan pranaan. Pyrimme myös lisäämään kehoon virtaavan pranan määrää. Pranan esteetön virtaus tuo meille henkistä ja fyysistä vakautta sekä tasapainoa. Vaikka pranayamaharjoituksissa harjoitamme ja vahvistamme hengityselimistöä, kyse on paljon muustakin kuin fyysisestä hengityksestä. Hengitys vaikuttaa kehossamme olevaan energiaan, mieleemme ja sieluumme, siis aivan kokonaisvaltaisesti kaikkeen meissä.

​Halin omiin Yin Yoga -kortteihin kuuluu 10 ihanaa hengitykseen keskittyvää korttia, joista löydät selkeät ohjeet erilaisiin hengitysharjoituksiin. Lempeät korttimme löydät täältä: Yin Yoga -kortit.

Rakkaudella,
​Susanna

Lähteet:
Ulrica Norberg - Hathajooga