Uskostani elämään ja ihmisiin

Olen usein, pienestä tytöstä asti, kuullut olevani sinisilmäinen. Uskon ja luotan jokaiseen ja jokaisesta hyvää. Tästä johtuen olen myöskin saanut paljon hyvää osakseni, mutta toki myös pettymyksiä ja "selkään puukotuksia". Eli todella paljon ja palkitsevia opetuksia! Näistä olen kaikista hyvin kiitollinen tänä päivänä.

Olen oppinut valtavasti ihmisistä, käytöksestä ja syistä käytöksen takana. Tämä onkin yksi ehdottomasti mielenkiintoisimpia tutkimuskohteitani tälläkin hetkellä.

Olen oppinut hyväksymään, katsomaan läpi kovan kuoren, ymmärtämään ja antamaan anteeksi. Olen oivaltanut että jokainen ihminen toimii oman parhaansa mukaan, jokainen tekee parhaansa minkä osaa. Muuta en voi odottaa enkä olettaa.

Jokainen toimii omien kokemustensa pohjalta, omien kuvitteellisten arvojensa ja uskomusjärjestelmiensä sekä tottumuksiensa ja automatio-ohjauksensa mukaan. Jollemme me ala kyseenalaistamaan näitä, ja halua alkaa toimimaan enemmän aidosta sisimmästä käsin.

Kun toinen ihminen puhuu ja toimii egon, pelon ja negatiivisen sisäisen puheen pohjalta, niin koen että en koskaan voi kuitenkaan aivan täysin luottaa toiseen ihmiseen. Hän ei puhu omaa totuuttaan tällöin, vaan puhuu kuorien takaa, odotusten ja ulkoisten vaatimusten äänellä. Olen oppinut suodattamaan hyvin paljon tätä, ja huomaan helposti puhuuko ihminen oman totuutensa äänellä vai uskomustensa ja pelon pohjalta.

Jokaisen syvimpään ja aidoimpaan totuuteen, siihen kaikista kirkkaimpaan olemukseen ihmisessä minä uskon ja luotan. Kun sen kanssa pääsee yhteyteen niin oma syvin olemus, suurin rakkaus ja viisaus, valtaisa potentiaali vapautuu.

Tänä päivänä, oivallusteni kautta, olen huomannut uskovani yhä enemmän ja enemmän elämään. Elämään voin turvautua paljon syvemmin kuin toiseen ihmiseen. Uskon täydellä luottamuksella elämään, elämään enemmän kuin ihmisiin...

Elämään voin uskoa ja luottaa aina ja jokaisessa hetkessä. Se tietää vain totuuden ja toimii juuri sen mukaan.

Elämä tarjoaa minulle aina sitä, mitä ja mihin uskon, aina ja jokainen kerta. Elämä on tukenani, turvanani, lohtunani ja suurimpana opettajanani. Voisin jopa sanoa että elämä on suurin rakkauteni, elämäni rakkaus onkin elämä itse...

Mikä ihana oivallus!

Arvostan ja kunnioitan jokaista ihmistä ja elävää olentoa maan päällä. Jokaisella on tarkoituksensa ja syynsä olla täällä, ja jokaisen elämä on tärkeä ja merkityksellinen. Ilman yhtäkään meistä ei mikään olisi niin kuin olla kuuluu. Kaikilla, aivan kaikilla on oma matkansa täällä kuljettavana ja omat oppinsa opittavana.

Ehkäpä suurin ja merkityksellisin oppiläksy minkä tällä matkalla täällä maan päällä voi oppia, onkin olla aidommin oma itsensä.

Aivan mahdottoman ilahduttavia talvisia päiviä sinne sinulle :)
Muista olla itsellesi hyvä.

Halauksin,
Jonna <3